Liiketoimintaa ei harjoiteta samalla tavalla kulttuurista kulttuuriin. Tämän seurauksena liikesuhteet paranevat, kun johto-, myynti- ja tekninen henkilöstö koulutetaan tietämään alueet, jotka saattavat aiheuttaa viestintävaikeuksia ja konflikteja eri kulttuureissa. Vastaavasti kansainvälistä viestintää vahvistetaan, kun liikemiehet pystyvät ennakoimaan yhteisiä alueita. Lopuksi, liiketoiminta yleensä lisääntyy, kun ihmiset eri kulttuureista löytävät uusia lähestymistapoja vanhoihin ongelmiin luomalla ratkaisuja yhdistämällä kulttuurisia näkökulmia ja oppimalla näkemään asioita muiden näkökulmasta.
ETNOSENTRISMI
Kulttuurien välisessä liiketaloudellisessa viestinnässä ilmenee usein ongelmia, kun yhden kulttuurin osallistujat eivät pysty ymmärtämään kulttuurisesti määriteltyjä eroja viestintäkäytännöissä, perinteissä ja ajatusten käsittelyssä. Pohjimmiltaan ongelmia voi ilmetä, kun yksi tai useampi osallistuvista ihmisistä tarttuu etnosentriseen näkemykseen liiketoiminnan harjoittamisesta. Etnosentrismi on usko siihen, että oma kulttuuriryhmä on jotenkin synnynnäisesti muita korkeampi.
On helppo sanoa, että etnocentrismi vaikuttaa vain isänmaallisiin tai muihin kulttuureihin perehtymättömiin, joten tuskin on merkittävä tekijä omassa yritysviestinnässä. Kulttuurienvälisen viestinnän elementtien väärinymmärryksestä johtuvat vaikeudet voivat kuitenkin vaikuttaa jopa valaistuneisiin ihmisiin. Etnocentrismi on petollinen juuri siksi, että minkä tahansa kulttuurin jäsenet kokevat oman käyttäytymisensä loogiseksi, koska kyseinen käyttäytyminen toimii heidän hyväkseen. Ihmisillä on taipumus hyväksyä ympäröivän kulttuurin arvot absoluuttisina arvoina. Koska jokaisella kulttuurilla on omat arvokokonaisuutensa, jotka usein poikkeavat toisissa kulttuureissa pidetyistä arvoista, käsite oikeasta ja sopimattomasta, tyhmästä ja viisaasta ja jopa oikeasta ja väärästä hämärtyy. Kansainvälisessä liiketoiminnassa herää kysymyksiä siitä, mikä kulttuurin arvoilla on asianmukaista, mikä on viisasta minkä kulttuurin maailmankatsomuksella ja mikä on oikein kenen mittapuiden mukaan.
Koska kukaan ihminen ei todennäköisesti tunnista etnosentrismin hienovaraisia muotoja, jotka muovaavat häntä, kansainvälisten liike-elämän ammattilaisten on oltava erityisen varovaisia suorittaessaan liiketoimintaa eri kulttuureissa. On välttämätöntä yrittää nousta yli kulttuurisesti vaikuttavien tapojen nähdä maailmaa. Tätä varten on ymmärrettävä, kuinka tietyn viestin käsitys muuttuu viestinnässä olevien kulttuurisesti määritellyn näkökulman mukaan.
KULTTUURIYHTEISEN YRITYSTEN VIESTINTÄIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
Viestintäprosessi kansainvälisissä liiketoimintaympäristöissä suodatetaan useiden muuttujien läpi, joista kukin voi värittää käsityksiä molemmilta osapuolilta. Näitä ovat kieli, ympäristö, tekniikka, sosiaalinen organisaatio, sosiaalinen historia ja tapoja, käsitykset auktoriteetista ja sanaton viestintäkäyttäytyminen.
Arvioimalla etukäteen näiden muuttujien roolit yritysviestinnässä voidaan parantaa kykyä välittää viestejä ja harjoittaa liiketoimintaa yksilöiden kanssa useissa eri kulttuureissa.
Kieli
Eri kielten käyttö on useimmin mainittu konfliktienvapaan kulttuurien välisen yritysviestinnän esteitä. On vaikea aliarvioida sitä merkitystä, että kielellisten erojen ymmärtäminen on kansainvälisessä liiketaloudessa. Tämän todellisuuden vuoksi yrityskonsultit neuvovat asiakkaita toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet hyvän kääntäjän palvelujen saamiseksi. Kulttuurien väliset kielivirheet jakautuvat tyypillisesti kolmeen luokkaan: 1) karkeat käännösongelmat; 2) hienovarainen ero kielestä toiseen; ja 3) kulttuuripohjaiset vaihtelut saman kielen puhujien keskuudessa.
Bruttoiset käännösvirheet, vaikka ne ovatkin usein esiintyviä, saattavat aiheuttaa vähemmän ristiriitoja osapuolten välillä kuin muut kieliongelmat kahdesta syystä. Itse asiassa monien karkeiden käännösvirheiden järjetön luonne nostaa usein varoitusliput, joita on vaikea ohittaa. Osapuolet voivat sitten palata takaisin ja palata virheen aiheuttaneeseen viestintäalueeseen. Vaikka ne havaitaan helposti useimmissa tapauksissa, törkeät käännösvirheet tuhlaavat aikaa ja kuluttavat asianosaisten kärsivällisyyttä. Joillekin tällaiset virheet tarkoittavat myös epäkunnioittavuutta osapuolta kohtaan, jonka kielelle viesti käännetään.
kuinka pitkä juju chang on
Hienovaraiset varjostukset, joilla on usein ratkaiseva merkitys yritysneuvotteluissa, heikkenevät myös silloin, kun osapuolilla ei ole samanlaista valvontaa samalla kielellä. Tosiaankin väärinkäsityksiä voi syntyä saman kielen dialektisten erojen vuoksi. Kun muut osapuolet, joilla on täydellinen hallinta kielessä, jonka kanssa puhuja puhuu, olettavat, että tieto tästä erosta on olemassa, väärinkäsityksistä johtuva ristiriita on todennäköinen.
Suhtautuminen aksentteihin ja murteisiin luo esteitä myös kansainväliselle yritysviestinnälle. Näkymä siitä, että tietty aksentti viittaa uskollisuuteen tai tuntemukseen kansalle tai alueelle, on yleistä monilla kielillä. Pariisin ranskan käyttö Quebecissä, meksikolaisen espanjan kielen espanjalainen kieli ja mannermaisen intialaisen englannin käyttö Yhdysvalloissa ovat kaikki havaittavissa, ja se voi viitata tuntemattomuuteen, vaikka käyttäjä olisi sujuva. Vielä tärkeämpää on, että alueelliset siteet tai jännitteet sellaisissa maissa kuin Italia, Ranska tai Saksa voidaan ehdottaa äidinkielenään puhuvan murteen avulla.
Lopuksi, kansalliset ennakkoluulot ja luokkien väliset erot vahvistetaan usein sosiolingvistiikan - kielen sosiaalisen mallin - avulla. Esimerkiksi alueellisten ennakkoluulojen ja rasismin takia tietyt Yhdysvaltojen aksentit, jotka liittyvät kaupunkialueisiin, maaseutualueisiin tai vähemmistöihin, voivat vahvistaa negatiivisia stereotypioita sellaisilla aloilla kuin yrityskyky, koulutustaso tai älykkyys. Vastaavasti jotkut kulttuurit käyttävät sosiolingvistiikkaa erottaakseen yhden taloudellisen luokan toisesta. Siten Englannissa selkeät aksentit liittyvät aristokratiaan sekä keski- ja alaluokkiin. Ulkomaalaiset eivät usein tiedä näitä eroja.
Ympäristö ja tekniikka
Tavat, joilla ihmiset käyttävät käytettävissä olevia resursseja, voivat vaihdella huomattavasti kulttuurista toiseen. Kulttuurisesti juurtunut ennakkoluulot luonnollinen ja tekninen ympäristö voivat luoda viestinnän esteitä.
Monilla ympäristötekijöillä voi olla suuri vaikutus kulttuurien kehitykseen ja luonteeseen. Ilmasto, topografia, väestön koko ja tiheys sekä luonnonvarojen suhteellinen saatavuus vaikuttavat kaikki yksittäisten kansakuntien tai alueiden historiaan ja nykyisiin olosuhteisiin. Loppujen lopuksi topografia ja ilmasto vaikuttavat liikenteen ja logistiikan, asutuksen ja alueellisen organisaation käsitteisiin. Esimerkiksi vuoristoinen maa, jossa on runsaasti luonnollisia vesiväyliä, kehittää melkein varmasti erilaisia hallitsevia liikennemuotoja kuin kuiva, maalla suljettu ja suhteellisen tasainen maasto. Ensimmäinen valtio kehittäisi epäilemättä merenkulkuun suuntautuneita kuljetusmenetelmiä, kun taas jälkimmäinen keskittyisi tie-, rautatie- ja muihin pintakohteisiin.
Väestön koko ja tiheys sekä luonnonvarojen saatavuus vaikuttavat kunkin maan näkemykseen myös vienti- tai kotimarkkinoista. Esimerkiksi valtiot, joilla on suuret kotimarkkinat ja runsaat luonnonvarat, suhtautuvat todennäköisesti joihinkin toimialoihin aivan eri tavalla kuin alueisiin, joilla on vain yksi (tai ei yhtään) näistä ominaisuuksista.
Jotkut liikemiehet eivät pysty muokkaamaan kulttuurien välistä viestintää ympäristöerojen huomioon ottamiseksi johtuen joustamattomuudesta kohti kulttuurisesti opittuja teknologianäkymiä. Kulttuureilla on todellakin hyvin erilaisia näkemyksiä tekniikasta ja sen roolista maailmassa. Sisään kontrolliviljelmät , kuten suuressa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa, tekniikkaa pidetään tavallisesti luontaisesti positiivisena keinona hallita ympäristöä. Sisään alistuskulttuurit , kuten Keski-Afrikassa ja Lounais-Aasiassa, nykyistä ympäristöä pidetään luontaisesti positiivisena, ja tekniikkaan suhtaudutaan skeptisesti. Sisään harmonisointikulttuurit , kuten monissa alkuperäiskansojen kulttuureissa ja joissakin Itä-Aasian maissa yleisesti käytettyjä, tekniikan käytön ja nykyisen ympäristön välillä pyritään tasapainoon. Näissä kulttuureissa tekniikka tai ympäristö eivät ole luontaisesti hyviä, ja tällaisten kulttuurien jäsenet näkevät itsensä osana ympäristöä, jossa he elävät, eivätkä ole sen alaisia eivätkä sen hallitsijat. Tietenkin on vaarallista yleistää myös yhteiskuntien ohjaavia filosofioita. Esimerkiksi, kun Yhdysvaltoja voidaan historiallisesti pitää kontrollikulttuurina, joka pitää tekniikkaa positiivisena, mikä parantaa yhteiskuntaa, kulttuurissa on varmasti huomattava määrä ääniä, jotka eivät hyväksy tätä näkemystä.
Sosiaalinen organisaatio ja historia
Sosiaalinen organisaatio, koska se vaikuttaa työpaikkaan, on usein kulttuurisesti määritelty. On pidettävä huolta siitä, ettei omassa kulttuurissaan vallitseva näkemys ole universaali sellaisissa kysymyksissä kuin nepotismi ja sukulaissiteet, koulutusarvot, luokan rakenne ja sosiaalinen liikkuvuus, työn asema ja taloudellinen kerrostuminen, uskonnolliset siteet, poliittinen kuuluvuus, sukupuolierot, rasismi ja muut ennakkoluulot, asenteet työhön sekä virkistys- tai työlaitoksiin.
Kaikilla näillä alueilla on kauaskantoisia vaikutuksia yritystoimintaan. Esimerkiksi työntekijöiden valitsemista rumsummien perusteella pidetään ensisijaisena valintakeinona Yhdysvalloissa, Kanadassa ja suuressa osassa Pohjois-Eurooppaa - kaikissa kansakunnissa, joilla on suhteellisen heikko käsitys perhesuhteista ja sukulaisuussuhteista. Näissä kulttuureissa nepotismin nähdään subjektiivisena ja todennäköisesti suojaavan vähemmän päteviä työntekijöitä perheen puuttumisen kautta. Sitä vastoin vaikuttaisi lievästä erittäin sopimattomaan ehdottaa monien arabialaisten, Keski-Afrikan, Latinalaisen Amerikan tai Etelä-Euroopan kulttuurien jäsenille ohittavan sukulaisten palkkaamisen muukalaisen palkkaamiseksi. Näissä kulttuureissa nepotismi täyttää sekä henkilökohtaiset velvoitteet että varmistaa ennustettavan luottamuksen ja vastuuvelvollisuuden. Se, että muukalainen näyttää olevan pätevämpi korkeamman tason summan perusteella ja suhteellisen lyhyt haastattelu, ei välttämättä vaikuta siihen uskoon. Samoin kiitoksen ja työntekijöiden motivaation luonne voidaan määritellä sosiaalisesti, sillä eri kulttuurit ovat asettuneet laajalle joukolle työntekijöiden palkitsemisjärjestelmiä, joista kukin heijastaa näiden kulttuurien sosiaalista historiaa ja arvoja.
kuinka pitkä tina turner on
Lopuksi on usein vaikea päästä eroon yritysviestinnästä tuomitsevasta puolueellisuudesta, kun sosiaalinen organisaatio vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi yhdysvaltalaisilta voi olla vaikea pysyä neutraaleina kulttuuriluokan rakenteissa, jotka eivät heijasta amerikkalaisia tasa-arvoarvoja. Esimerkiksi naisten sosiaalisesti määritelty alempi rooli suuressa osassa islamimaailmaa tai Intian alempien kastien rooli - vain kaksi nimeä - saattaa hämmentää tai suututtaa länsimaisia kansalaisia. Siitä huolimatta, jos länsimainen liikemies ei pysty poistamaan tuomitsemista liikeviestinnästä, hän ei voi odottaa toimivan tehokkaasti kyseisessä yhteiskunnassa. Yksilö voi henkilökohtaisesti uskoa, että maan sosiaalinen järjestelmä on tehoton tai virheellinen. Siitä huolimatta, miten yksilö harjoittaa liiketoimintaa päivittäin, menestymisen kannalta on toimittava kyseisen kulttuurin rajoissa. Voidaan päättää olla tekemättä kauppaa tällaisen kulttuurin ihmisten kanssa, mutta ei voi helposti määrätä heille omia arvojaan ja odottaa menestyvän liike-elämässä.
Viranomaisen käsitteet
Eri kulttuurit katsovat usein vallan jakautumisen yhteiskunnassaan eri tavalla. Näkemykset viranomaisuudesta tietyssä yhteiskunnassa vaikuttavat merkittävästi viestintään liiketoimintaympäristössä, koska ne muokkaavat näkemystä siitä, miten viesti vastaanotetaan, perustuen viestin lähettäjän suhteelliseen tilaan tai sijoitukseen sen vastaanottajalle. Toisin sanoen käsitykset auktoriteetista vaikuttavat johtajan ja muun liikeviestinnän muotoon. Työskennellessä sellaisten kulttuurien kanssa kuin Israel ja Ruotsi, joilla on suhteellisen hajautettu auktoriteettikäsitys tai pieni 'valtaetäisyys', voidaan ennakoida osallistavan viestinnän hallintamallin suurempaa hyväksyntää kuin Ranskan ja Belgian kaltaisissa kulttuureissa, joissa käytetään yleensä vähemmän osallistavan johtamisen mallit, luottamalla sen sijaan viranomaispohjaiseen päätöksentekoon.
Sanaton viestintä
Kulttuurienvälisen viestinnän merkittävimmin vaihtelevista ulottuvuuksista on sanaton käyttäytyminen. Tieto kulttuurista, jota välitetään henkilön sanojen kautta, edustaa vain osaa siitä, mitä henkilö on välittänyt. Itse asiassa kehon kieli, vaatevalinnat, silmäkosketus, koskettava käyttäytyminen ja käsitykset henkilökohtaisesta tilasta välittävät kaikki tietoa kulttuurista riippumatta. Järkevä yrittäjä vie aikaa oppia, mitä vallitsevat asenteet ovat tällaisilla alueilla, ennen kuin harjoittaa liiketoimintaa tuntemattomassa kulttuurissa (tai kyseisen kulttuurin edustajan kanssa).
PIENI LIIKETOIMINTA JA KANSAINVÄLINEN VIESTINTÄ
Kun liike on kääntynyt yhä enemmän integroiduille maailmanmarkkinoille vastaamaan tarpeisiinsa, maailmanlaajuisen viestinnän vaikeudet ovat yleistyneet yhä enemmän. Etnosentrismistä johtuva ymmärryksen puute tai virheellisesti universaaliksi uskottujen kulttuuriin perustuvien oletusten tietämättömyys voi helposti lisääntyä tuottamattomiin konflikteihin erilaisten kulttuuristen suuntautumisten välillä. Tätä voi tapahtua myös kotimaassa. Yhdysvaltoihin suuntautuvien maahanmuuttajien määrän kasvaessa sulatusuuni-yhteiskuntamme johtaa kulttuuriseen monimuotoisuuteen työpaikoilla. Yhdessä kasvavan painopisteen globaaleilla markkinoilla ja toisistaan riippuvaisen ja kansainvälistyvän talouden kanssa tarve käsitellä kulttuurien välisiä eroja ja kulttuurienvälisiä viestintäesteitä on kasvanut.
Pienyritysten omistajat ja edustajat kohtaavat joskus huimaavan joukon viestinnän näkökohtia, kun he päättävät siirtyä kansainväliselle areenalle, mutta useimmat kysymykset voidaan ratkaista tyydyttävästi 1) kunnioittavasti kaikkia tapaamiasi ihmisiä kohtaan; 2) ajattelu ennen puhumista; ja 3) tämänhetkisen liiketoiminnan etiketin, kulttuuri- ja asiakasherkkyyden, ajankohtaisten tapahtumien ja merkityksellisen historian tutkimus.
RAAMATTU
'Kulttuurien välinen koulutus pidetään välttämättömänä ulkomaalaisissa operaatioissa.' Aasian ja Afrikan tiedustelulanka . 8. elokuuta 2005.
Gardenswartz, Lee ja Anita Rowe. 'Kulttuurien välinen tietoisuus'. HRMagazine . Maaliskuu 2001.
Jandt, Fred E. Kulttuurienvälinen viestintä . Sage Publications, Inc., 2003.
Lieberman, Simma, Kate Berardo ja George F.Simons. Monimuotoisuuden käyttöönotto . Thomson Crisp Learning, 2003.
Moon, Chris J. ja Peter Wooliams. 'Kulttuurien välisen liiketoiminnan etiikan hallinta.' Liiketoimintaetiikan lehti . Syyskuu 2000.
Zakaria, Norhayati. '' Kulttuurien välisen koulutuksen vaikutukset globaalin työvoiman aikuistumisprosessiin. '' International Journal of Manpower . Kesäkuu 2000.
